tiistai 19. joulukuuta 2017

Luukku 19: Paukkukarkki, joulucracker.

Tiedättekö crackerit? Oikealta nimeltään christmas crackers, suomeksi kai paukkukarkit. Ne kuuluvat englantilaiseen jouluun. Britit avaa crackerin jouluaterian aluksi vetämällä molemmista päistä koristeltua rullaa. Sisältä paljastuu perinteiset yllätykset paperikruunusta, pikkulahjasta ja jonkinlaisesta viestistä (arvoitus tai vitsi kuulemma).
Paukkukarkkeja voi askarrella itsekin. Kun googlelta kysyy, löytyi useita erilaisia tapoja. Moni kuitenkin näytti tosin aika työläältä - meinaan, jos on iso perhe niin saa aika paljon käyttää aikaa yllätystötsien tekemiseen. Ja sisälle pitäisi hankkia joku *erkeleen cracker snap -liuska. No en varmasti hanki. Ai, niitä voi tehdä itsekin! No en kyllä tee. 

Sitten mietin: mikä olisi maailman helpoin tapa tehdä suomalaiseen pöytään joulucrackeri? Ihan silleen helposti (jopa laiskasti sanoisin) ja ilman kummempia materiaaleja?
Jos mennään sieltä mistä on aita matalin, otetaan vessapaperirrulla (tai halkaistaan talouspaperirulla keskeltä poikki), leikataan lautasliinasta(*) rullaa leveämpi ja pidempi suorakulmio. Rullataan lautasliina veskihylsyn ympärille ja solmitaan kiinni - ihan millä vain, itse käytin vaatteiden olkasaumoista talteen leikattuja satiininauhanpätkiä. Ja oho, kyllähän se isolta karkkipaketilta näyttää.

(*) Lautasliinana sellainen paksumpi servetti. Ei ns. normi kerrosservetti vaan sellainen yksikerroksinen, vähän kangasmainen liina, joka soveltuu erityisen hyvin lautasliinojen taitteluun. Luulisin, että myös silkkipaperi (kaksinkerroin) ja kreppipaperi ajavat saman asian, jos vaikkapa niitä löytyy kotoa valmiina.
Ja sehän toimii! Lautasliina on repeää sopivasti jommasta kummasta päästä, kun kaksi kättä vetää karkkipäistä eri suuntiin. Tässähän voisi olla sellainen toivomusluu-efekti - se, joka saa lautasliinan auki, saa yllätyksen ja kaiken maailman onnen seuraavaan jouluun asti!

Koristellakin voisi sen mukaan mitä tarvikkeita kotoa löytyy. Päälle voisi liimata koristeita, kietoa erilaisia nauhoja tai miksei vaikkapa teippasi koristeteippejä. Jos haluaa tehdä crackerit kierrättäen (tai kierrätettävästi: lautasliinat esimerkiksi biohajoavina) niin huomioi koristeet sitten sen mukaan.
Että nyt vain köyhän miehen paukkukarkkeja (ilman paukkua) tekemään!

Englannissa kaiketi tehdään niin, että cracker jaetaan viereisen istuvan henkilön kanssa niin ettei pöydässä jää kukaan ilman. Crackereista vedetään yhtä aikaa ja sitten on hauskaa. Joskus sisälle laitetaan jonkinlainen kirje "tontulta". Se voi olla kehu tai muisto menneestä vuodesta. Tämä ajatus jotenkin viehättää. Mikäpä olisi sen mukavampi tapa aloittaa jouluateria, kun yhdessä iloiten ja muistaen positiivisia ajatuksia menneestä vuodesta? Ei kireyttä, ei kiirettä, vain hyvää yhdessä oloa. Ja hyvää ruokaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.