sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Dc-fix - mitä se on?

Kuviollinen kontaktimuovi, decorativ film, sisustustarra, tarrakalvo, design folie, deco adhensive.. Tuotteella on monta nimeä, mutta useimmat tunnistaa sen sanasta dc-fix*) ja se on monelle tuttu tuote vuosien takaa. Useasti olen sivunnutkin sisustuskontakteja postauksissani, mutta nyt ajattelin kirjottaa aiheesta vähän kattavammin. Mitä se oikeasti on?

*) Mikäli en aivan väärässä ole, dc-fix on valmistajansa oma tuote, mutta koska sen käyttö on levinnyt kuin kulovalkea, on se vakiintunut jonkinlaiseksi yleisnimitykseksi. Itse käytän kuitenkin nimitystä sisustuskontakti, koska se kuvastaa mielestäni paremmin käyttämiäni muoveja (jotka eivät kaikki siis ole oikeaa dc-fixiä, mutta ovat muuten silti ihan samaa tavaraa).

Tekemiäni sisustuskontaktiprojekteja (kuvat yllä rivi riviltä vasemmalta oikealle): lampun koristelu / hyllyn reunojen peittäminen / VHS-kaseteista pikkuhyllykkö / CD-kotelosta sisustuskoroke (osa 1) / kukkaruukkujen koristelu / konvehtirasian kierrätys / vihkojen päällystys / levystä sisustuskoroke (osa 2) / koirankuppien koristelu / lipaston kannen päällystys / puulaatikon päällystys / pikkuhyllykön päällystys
Paljon olen päällystellyt ja teippaillut ja testaillut erilaisilla sisustuskontaktilla. On ollut onnistumisia ja epäonnistumisia. Isoin projekti on ollut senkin päällystäminen. Muovi on edelleen paikallaan ja päällystämistä en ole kyllä katunut yhtään.
Eli dc-fixiä sisustuskonteja on siis montaa erilaista. Jokunen vuosi sitten olivat tapetilla, nyt kysyntä on luonut tarjontaa. On yhtä monta valmistajaa, merkkiä ja laatua kuin kuosiakin. Yleisimpiä ostopaikkoja taitaa olla Bauhaus ja Etola tai Kodin Terra, mutta kontakteja saa myös mm. Sinellistä, Verkkokaupasta kuin myös ihan Prismoista.

Ja sanottakoon muuten tässä vaiheessa, että vaikka puhutaan sanasta kontakti - sisustuskontakteja ei voi verrata siihen kontaktiin, jolla päällystetään kirjoja. Paksuus ja liimapinta ovat täysin erilaiset.
Kuva Oulun Kärkkäiseltä, Vallilan dc-fix.
Hinnat vaihtelevat merkin/valmistajan mukaan. Hintahaitari on kahdesta eurosta kahteenkymppiin. Kaikista edullisimmat
(n. 2e/rulla) ovat olleet satunnaisesti Lidl:n valikoimassa. Niistä itsekin aloitin ja hyväksi totesin (puolet toteuttamistani projekteista on Lidl:n kontaktilla). Niitä ainakin suosittelen kokeilemaan, jos jotain pientä haluaa päällystää.
Kuva Helsingin Iso Roban Etolasta.
Isompiin projekteihin on syytä tutkailla hintoja ja rullien kokoa. Leveydet ovat yleisimmin 45 cm ja 60 cm. Harvemmassa ovat yli 90 cm levyiset rullat. Myös rullien pituudet vaihtelevat, yleisimmin kuitenkin metristä kahteen metriin. Tietääkseni ainakin Etolasta ja Sinooperista saa tiettyjä rullia metritavarana halutussa mitassa.
Myös laatu vaihtelee muovin paksuudessa, liimapinnassa ja kuvioinnissa. Marmoroiduissa näkee suurimpia eroja. Kaikkea löytyy pikselimössön ja lähes aidon näköisen väliltä. Kuvioinnin ja sävyn (marmorikin voi taittaa huomaamatta ihan väärään sävyyn) nyt pystyy katsomaan kaupassa, mutta paksuuden ja liimapinnan näkee vasta, kun saa rullan auki kotona.
Tässä on Lidlistä ostettu musta Melinera-valmistajan matta kontakti ja Vallilan tötsästä Anttilasta ostettu kiiltäväpintainen dc-fix vertailun esimerkkinä. Näiden kahden välillä on hinnan lisäksi eroja mm.:
- vahvuudessa: Dc-fix on paksumpaa ja vahvempaa. Paksumpi muovi soveltuu paremmin pinnoille, jotka saavat kolhuja (jos esim. esine putoaa päälle, pintaan tulee helposti reikä).
- liimapinnassa: Lidlin liimapinta on "tarraavampaa", dc-fixin pinta verrattavissa kehnoon maalarinteippiin. Lörppö liimapinta ei kuitenkaan saa hämätä, kyllä se paikallaan pysyy ja levittäminen voi olla helpompaa. Tosin lörppö ei välttämättä pysy huokoisilla tai hiukan epätasaisilla pinnoilla, tällöin tarraavampi kontakti on parempi vaihtoehto.
- joustavuudessa: Ohuempi muovi myös "venyy" päällystäessä helpommin, jolloin saa kulmat ja laidat paremmin piiloon.
Satunnaisesti kysytään miten saan laatikoin kulmat skarpeiksi, näytän nyt samalla miten päällystän laatikon (aika moni varmasti tekee just samoin, mutta.. kun kerran on kysytty niin myös vastataan:)

1. Leikkaa kontaktia niin suuri pala, että se riittää alakautta reunojen sisäpuolelle jokaiselta laidaltaan. 2. Höllästi taita keskeltä kahdesti, jolloin saat ihan pinen taitoksen palan keskelle. (Tämän voi myös mitata ja merkata kynällä.) 3. Aseta laatikko keskusta merkin päälle ja leikkaa vastakkaisilta puolelta suorat viillot laatikon reunaan asti - leikkaa ihan nurkan kohdalta. Jos menee vinoon, nurkka irvistää helposti. 4.-5. Nosta leveämmäksi jäänyt reuna ylös, ole tarkkana nurkkien kanssa. Leikkaa nurkkien kohdalta viilto suoraan alas laatikon reunaan asti ja käännä ylimääräiset reunat laatikon sisäpuolelle. Varmista ettei reunoihin jää ilmaa. 6. Tee toiselle puollelle samallalailla. 7. Nosta jäljellä olevat vastakkaiset palat ylös ja reunaa myöten laatikon sisäpuolelle. 7. Päällystä samoin myös laatikon kansi. Ole tarkkana, että sisäreunoista ei tule liian paksu ja ettei kannesta tule liian tiukka laatikolle.

Muita vinkkejä päällystämiseen:
- Pienissä pinnoissa sakset ja viivoitin riittävät työvälineiksi. Isommissa pinnoissa lasta ja mattoveitsi on parempia. Lastalla ja mikrokuituliinalla saa "työnnettyä" ilmakuplat pois ja mattoveitsellä saa viillettyä ylimääräiset reunat pois.
- Nurkkien apuna hiustenkuivain voi auttaa - lämpö pehmittää muovia, jolloin se asettautuu paremmin paikoilleen.
- Myös mikrokuituliinalla voi sipaista pinnan hiukan nihkeäksi - joidenkin sisustuskontaktien ohjeissa suositellaan pientä kosteutta päällystettävän pinnan ja kontaktin väliin.
- Isoissa pinnoissa suosi päällystämistä valon suuntaisesti. Valon suunta ehkäisee kuprujen näkymisen.
Mitä muita hyviä puolia sisustuskontakteissa on?
- Ei sotke, vaadi kuivumisaikoja tai kuivu kaapissa (vrt. maalilla pinnan kunnostaminen).
- Kestää hyvin vettä eikä läpäise kosteutta, jos päälle kaatuu vesilasi tai jos tahtoo vähän rätillä pyyhkäistä.
- Kontaktin saa irti useimmilta pinnoilta. Jos epäilyttää, jättääkö kontakti irroittamisen jälkeen liimapintaa, voi sitä käyttää vain pinnoille, jotka kestävät kevyen jynssäyksen karhunkielellä.
- Poistaminen on helppoa: laidasta kiinni ja tasainen veto. Voi lähteä yhtenä kappaleena tai pienempinä suikaleina. Pinnasta riippuen kontaktin voi käyttää uudelleen, se soveltuu moneen uusiokäyttöön, esim. (paperi-)askarteluihin.

Entä huonoja puolia?
- Ei kestä kuumuutta (tosin Lidl:n muovi on ainakin kestänyt kuuman kahvikupin..).
- Osa muoveista ei kestä kaikilla pinnoilla lämpötilavaihteluja, ei siis ihanteellisin esim. parvekkeella
- Jos vuoraa kiinteisiin pintoihin, ei kontakti ole paras vaihtoehto lopullisiin ratkaisuihin. Toimiva "pikaremppoihin", mutta mitä kauemmin kontakti on paikoillaan, sitä suurempi riski on siihen, että sen liimapinta jämähtää.
- Se haisee. Toinen haisee enemmän, toinen vähemmän, mutta aina niissä on muovin pistävä haju. Se kyllä hälvenee, mutta alkuun kannattaa tuulettaa tehokkaasti.
- Se on muovia ja vaikka joissakin projekteissa se auttaa kierrättämään kohteen, ei itse muovi ole ekologisuutta nähnytkään. Aina päällystämisestä tulee myös turhaa roskaa (taustapaperit). Toisaalta on parempi päällystää sivupöydän pinta kontaktilla, jos vaihtoehtona on uuden pöydän ostaminen, eikö?

Ja toisaalta mietityttää onko oikeasti turvallinen? Jotkut kyseenalaistavat muovin terveellisyyden. Muovia on joka puolella, tahdotaanko sitä vielä pinnoille lisää? Jotkut vetää muovilla keittiöpinnat, lattiat ja vielä seinätkin. (Itse en uskaltaisi, ei tosin ole isojen pintojen vuoraamiseen tarvettakaan. Keskityn pieniin juttuihin laatikoista koristeluihin, senkin päällystys saa jäädä isoimmaksi kontaktoinniksi.) Harvempi kuluttaja miettii onko kontakteissa pehmentimiä, ftalaatteja? Tai vaikutuksia sisäilmaan? Pitempiaikaisia hajuhaittoja (päänkipua?) tai jopa allergia- ja astmaoireita? Mietityttää myös keittiöntasojen päällystäminen. En ole nähnyt rullaa, jossa luvattaisiin, että olisivat turvallisia keittiöön ja elintarvikekäyttöön soveltuvia. Mitä mieltä te olette? Uskaltaisitteko tai oletteko uskaltautuneet?

Mitä muita ajatuksia sisustuskontaktit herättävät? Onko takana onnistuneita kokemuksia vai epäonnistuneita projekteja?

12 kommenttia:

  1. Tuosta senkistä tuli kyllä tosi kaunis. Minä en hallitse tuota tekniikkaa yhtään, varsinkin jos on yhtä vaikeaa kuin koulukirjojen kontaktimuovi !!!
    Jos olet kiinnostunut niin vilkaise blogiani, niin näet mitä harrastan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) senkin muutos on kyllä ollut mieluinen. Kuten tuossa mainitsinkin, sisustuskontakti ei ole yhtään verrattavissa kirjojen päällystämiseen tarkoitettuun kontaktiin. Liimapinnat ym. ovat erilaiset. Sisustuskontakti ei siis tarraa tuhannen kupruun mitä kirjojen päällystyksessä voi pahimmillaan käydä :)

      Poista
  2. En olekaan tiennyt, että noita kuoseja on niin paljon. Heti aloin miettiä, että mitäköhän voisin päällystää :D

    VastaaPoista
  3. Joo, kasariaikana tuohon oli myös ihan järkyttävä villitys. Oma äitinikin päällysti sillä vaikka mitä. Onneksi se laantui hetkeksi ja itse villiinnyin silloin kun muutimme takaisin Helsinkiin. Enää en ole niin innoissani tuosta touhusta mutta hienoja juttuja voi tuunailla noilla ja kuviotkin ovat muuttuneet hienommiksi sitten kasariluvun :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, en voi edes kuvitella mitä kasariluvun kuosit olivat.. :D

      Poista
  4. Oon päällystänyt keittiön tasot. Harvemmin ruoka lepää suoraan tasolla, vaan yleensä välissä on lautanen ja meillä kun ei oo lapsiakaan niin en oo kokenut vaaralliseksi :) Noista lidlin sisustustarroista.. Ystäväni osti Lidlistä kukkakuvioisen seinätarran ja laittoi sen vessan oven sisäpuolelle. Suht pian kyllästyi ja yritti repiä sen irti, mutta ovesta lähti koko pinnoite mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin onhan se lautanen usein välissä toki.. :) hui, olipas ystävälläsi huono kokemus :( oliko kyseessä siis ne ihan koristetarrat vai kontaktit? Ainakin mulla on Lidl:n sisustuskontaktit irronneet hyvin muutamasta pinnasta ongelmitta. Vähän epäilen et jos joskus irrotan senkistä muovin pois niin siinä lähtee pitkän ajan jälkeen jotain muutakin kuin muovin palasia :D

      Poista
  5. Olen miettinyt tuota joskus keittiön välitilaan (työpöytien ja yläkaappien väliin) kun siinä on nyt tylsät kaakelit, mutta samalla vaivalla kun poistaa edellisen asukkaan laittamat "hienot" vihanneksilla kohokuvioidut laatat tavallisten välistä ja tasoittaa pinnan sopivaksi, voikin jo oikeastaan laittaa ihan vain uudet kaakelit. Ja vanhat voi kierrättää eteenpäin tai johonkin omaan projektiin. Hyvä vinkki tuo, että voi jämähtää kiinni. Kaakelit joihin on jämähtänyt liimaa ja muovia tuskin kelpaavat enää kellekään vaan ovat enempi ongelmajätettä... Paikkansa ja puolensa sillä varmasti on, mutta ehkä kannattaa tosiaan miettiä missä ja miten eikä vaan touhottaa ekologisuus-puuskassa lisää muovia sen varjolla että kierrättää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos kaakeleista puhutaan, en usko että niihin jämähtäisi tai jos jämähtäisi, liimapinnan saisi aika varmasti jynssäämisellä pois :) jämähtämisen vaara koskee lähinnä huokoisempia materiaaleja (esim. kuten tuossa yllä Mian kommentissa kerrotaan). Huonot kaakelin muuten kelpaavat suht hyvin mosaiikkimateriaaliksi (mm. betonikäsityöt puutarhaan), sekin on parempi kuin kaatopaikkajätteeksi päätyminen :)

      Totta, on hyvä aina puntaroida mitä ja miten tekee. Aika monen kierrätyksen ekologisuus kyllä laskee, kun uudistus tehdään muovin avulla.

      Poista
  6. Vitsi osuit kyllä ajan hermoon D-C-Fix -postauksella :) täällä mietitään, mitä kaikkea sisustuskalvolla voisi pikaisesti ja edullisesti fiksata, esim. keittiönkaappien kyljet ovat hirveän väriset tulevassa kodissa ja oon pidemmän aikaa miettiny helppoja keinoja vaihtaa väriä edullisesti. Mahtava blogi kaikin puolin, koukussa ollaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrankin ajan hermolla! :D Kontaktointi on kyllä hyvä tapa uudistaa. Muistathan silti pienen kriittisyyden, ettei tule vuorattua kaikkea umpeen ;) pienikin harkittu uudistus voi tehdä kokonaisuuteen paljon :) Tsemppiä tulevan kodin laittamiseen! :)

      Poista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.