tiistai 17. tammikuuta 2012

Fail.

Päätin aloittaa uuden postauskategorian: FAIL. Olen pohtinut paljon asiaa EPÄONNISTUMINEN ja sitä, että se on asia, jota harvoin tietoisesti halutaan blogimaailmassa toisille näyttää. Tahdotaan kertoa onnistumisista, tahdotaan kehuja, tahdotaan loistaa. Epäonnistumisia ei tahdota myöntää, se on noloa ja onhan se vaikea nauraa itselleen julkisesti. Entä sitten? Kaikki feilaa, epäonnistuu.

Mielestäni se voi olla myös toisten inspiroimista, jos näyttää, ettei tarvitse olla täydellinen, kaikkea ei tarvitse osata, kaikkea saa uskaltaa kokeilla ja kaikessa on lupa erehtyä. On inhimillistä touhuta ja epäonnistua. Pitää vain rohkeasti myöntää: hei-emmä-tätä-osanutkaan, katsokaa nyt kuinka menin mokaan. Epäonnistumisilleen on osattava nauraa, koska nekin ovat osa elämää ja oppimista.

Päädyin lopputulokseen, että jatkossa Madam B.C:ssä nähdään myös esittelyjä epäonnistuneista jutuista, esimerkiksi niistä, jotka toimi ajatuksena, mutta sitten toteutuksessa mentiinkin metsään. Tahdon uskoa, että niistä voi oppia - oli se oppija sitten itse tai lukija. Olkoon jatkossa tulevat feilaukset esimerkkejä: Hei älä ainakaan tee näin, hei osaisitko sinä kertoa mitä olisit tehnyt toisin? Hei voisko tätä juttua pelastaa? Hei nyt hommat kusi, onnistutaan sitten ensi kerralla! 

Seuraavaksi pilkahduksia kuvia vuosien varrelta erilaisista asioista, jotka todistavat: mä-en-vaan-osaa.
"Olen todella hyvä viherpeukalo." FAIL. En muista kastella kukkiani juuri koskaan. Siirtelen niitä vääriin paikkoihin, en ymmärrä milloin ja paljonko lannoitetta pitäisi käyttää ja ai mikä väärä ruukun koko?
"Syön aina kaiken ajoissa, mikään ei minulta vanhene." FAIL. Jos kukat ei kuki, niin jääkaapissa kyllä kukkii. Sapuskat ne ehtii vihertää - useimmiten tosin sillä huonommalla ja ällöttävämmällä tavalla.
Ällöttämisestä puheen ollen: "Olen todella siisti, oikea keittiön pikku hengetär." FAIL. Äitini varmaan saisi sydänkohtauksen, jos näkisi tämän kuvan. Ei sitä vaan aina jaksa jynssätä ja kuurata....................
"Olen todella järjestelmällinen ja pidän tavarani paikoillaan." FAIL. Täällä sitä muka jaetaan koruille säilytysvinkkejä, kun totuus kuvien takana on tämä: täysi kaaos. Ei aina vaan ehdi. Tai jaksa. Tai viitsi.
"Olen todella hyvä kaavoittamaan, ompelemaan ja tekemään projektit loppuun." FAIL, FAIL, FAIL. Kaavat ovat viholliseni, oikeaoppiset ompelutekniikat hakoteillä ja projektit voivat pysyä keskeneräisinä vuosikausia. Esimerkiksi tämä satiinikotelomekko jäi yritelmäksi, joka on odottanut kaavoituksen, mittasuhteiden ja istuvuuden korjaamista sellaiset neljä vuotta. Mekko tuskin tulee koskaan näkemään valmista päivää, en enää edes halua tehdä tuollaista makkarankuorimekkoa!
"Ajattelen ideat aina loppuun asti ennen toteuttamista." FAIL. Yksi viimeisimmistä epäonnistumisista oli tämä hameen helmapalasta tehty "liivitoppi", joka näytti valmiina ihan kivalta Pirkon päällä, mutta.. En ole vielä opinut, että kaikki mikä istuu sovitusnukelle, ei välttämättä näytä liikkuvan ihmisen päällä enää hyvältä idealta. Toppi sai valmistuttuaan välittömän purkutuomion.

Haastan nyt teidät kaikki miettimään asioita, joissa olette nyt tai joskus epäonnistuneet. Kuka uskaltaa myöntää: tätä asiaa mä-en-vaan-osaa? Otetaanko mahdollisuus oppia yhdessä?
post signature

13 kommenttia:

  1. samoja juttuja täälläkin kun neljässä ensimmäisessä kuvassa :D oon myös kamalan huono viikkaamaan vaatteet käytön jälkeen takaisin kaappiin/laittamaan ne pyykkikoriin, makuuhuoneen lattiallahan ne aina lojuvat :D

    VastaaPoista
  2. Mulla on aivan sama ongelma, että en mieti ideoitani aina loppuun asti/en jaksa kaavottaa kunnolla. Nytkin on kaapissa yksi haaroista ratkenneista farkuista tehty liivihame joka kyllä näyttää Marylinin (myös mun sovitusnukella on nimi :D) päällä hyvältä, mutta auta armias miltä se näyttää kun vetäsen sen itse päälle. Ja onhan siellä myös palasina oleva villakangaskotelomekko, tekonahkalaukku jossa tuli tenkkapo vastaan vetskarin kanssa, yksi tuhottu paita josta piti tulla hihaton tunika jajajaja tätä voisi jatkaa loputtomiin :D

    VastaaPoista
  3. Jenni,
    sama myös minulla vaatteiden kanssa! Ainainen riesa ja laiskuus..ja kuulemma siihen ei auta oli vaatteita paljon tai vähän, ne kasautuu silti omiin pikku pinoihinsa..

    kat,
    kuulostaa hyvin tutulta! En edes halua miettiä kuinka pitkä lista tulisi jos luetteloisi kaikki puolivalmiit tekeleet.. PS: sovitusnukkesi ihana nimi pesee minun Pirkkoni mennen tullen! ;)

    VastaaPoista
  4. Ihan mahtava juttu! Itselläkin jää niin paljon juttuja kesken ja just toi et ei näytäkkään päällä hyvälle. Ja ruuat vihertää kans jääkaapissa ja tiskit kerääntyy kasalle...
    Mutta, mulle tuli heti tosta satiinimekosta et jos vetoketjun purkaa pois ja ompelee taakse joko vähän kolmionmallisen palan tai suorakaiteen josta lähtee eteen suirot mitkä menee niskan taa olkaimiksi, voiskohan tommoseen kankaaseen maalata jollain... toisten epäonnistuneet saa siis aikaan ideoita itselle :)

    VastaaPoista
  5. Täältäkin löytyy samoja ongelmia: jätän vaatteita ja koruja ja pinnejä hujan hajan sinne sun tänne, innostun ideoista jotka eivät tosiaankaan toimi käytännössä, projektit jäävät kesken. Blogissani olen myös esitellyt epäonnistuneita leipomuksia (lähinnä neuvojen toivossa) eli tervetuloa kerhoon! :D

    VastaaPoista
  6. Otin juuri valokuvan epäonnisesta napinlävestä purettuani sitä ennen kokeilut kolmisen kertaa.. Epäonnisista vaatekappaleista saa sentään vaikkapa pussukan tai kukkaron vuoren. Että jos ei tuu hametta, tulee ainaki kukkaro :) Yritän aina lapsillekin opettaa, ettei pidä heittää kirvestä kaivoon epäonnistuessa, vaan keksiä siihen luova ratkaisu. Kiitos hauskasta jutusta!

    VastaaPoista
  7. Minäkään en ole siisti...makuuhuoneessa on kasassa vaatteita :D Ja projektit jää kesken jos niitä ei tee kerralla loppuun... :/ ps. kukille kannattaa antaa kahvia!

    VastaaPoista
  8. HelmiMummo tykkää kans tappaa kukkia: kodinonni ei koskaan kasva, kevätesikko ei nähnyt kevättä. Kaapit on täynnä keskeneräisä projekteja ja niitä tulee jatkuvasti lisää. Siivouksen vastustus on intohimoni. Tätä se arki vaan tuntuu olevan.

    VastaaPoista
  9. Kerttu,
    kiitos, tuo ideahan on aivan mainio! Pitääpä kirjata visiosi ylös ja tuumata asiaa, kun mekon retale tulee joskus loputtoman ompelukasan alta esiin! :)

    Tuuli,
    no äläpä muuta sano! :D voisin myös lisätä postaukseen "Olen loistava leipuri" FAIL. Kuvamateriaalia riittäisi siihenkin yllin kyllin..:D

    unisukka,
    voi ei, napinlävet ovatkin kyllä yksiä kiusankappaleita! :D Samaa mieltä, ei sitä epäonnistunutta juttua silti pois heitetä, kyllä siitä aina jotain uutta saa aikaan - enemmin tai myöhemmin :)

    Jonna,
    enpä ole ennen kuullutkaan tuollaista niksiä! Pitääpä googlata josko jatkossa alkaisi keittämään kukille omat aamukahvit ;)

    HelmiMummo,
    Kiva kuulla, etten ole ainut tumpelo kukkien kanssa :) Sanomasi "Siivouksen vastustus on intohimoni" kuulostaa kutkuttavan houkuttelevalta motolta ;)

    VastaaPoista
  10. Lohduttavaa, todella! Uutena seuraajana kurkkimassa, tervetuloa vastavierailulle :D

    VastaaPoista
  11. vesirotta,
    kiitos, tervetuloa mukaan! :)

    VastaaPoista
  12. Juuri tuossa tunti sitten sain Isännältä noottia kun tiskit ei kävele omin jaloin tiskikoneeseen, "miksi ne pitää jättää tuohon tiskipöydälle?" no ku mä käytän tota mukia vielä ja ja toi veitsi,sitä on käytetty vasta kerran.. :D Ja joo,kukkaset kuolee täälläkin pystyyn koska allekirjoittanut ei muista kastella kuin kerran kahdessa viikossa.. :D Maalaus ketuttaa kaikista eniten koska tiedän jo kun otan siveltimen käteen että IHAN TURHA yrittää mitään konkreettista maalata,siitä mitään tule mutta abstrakteissa olenkin jo sitten paljon parempi.

    VastaaPoista
  13. Nokkonen,
    Kommenttisi oli kuin omasta suustani! :D ihanaa tietää, etten ole ainut laiska sottapytty juurikin esim. tiskien kanssa! :)

    VastaaPoista

Jo muumeissa opetettiin: Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, ole mieluummin hiljaa.