sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Juhannusneidon kestävä kukkaseppele.

Ihana ystäväni täytti pyöreitä juhannuksena. En harmillisesti päässyt mukaan juhlistamaan isoja synttäreitä, mutta laitoin muiden mukana pienen ylläripaketin ihan vain kiitokseksi siitä kuinka hyvä ystävä hän on ollutkaan.
Paketista löytyi kaksi asiaa, ekana tässä pinkit tossut. Tuollaiset pehmeät olotossukat, joita olen virkkaillut ennenkin.
Näihin tossuihin tein korkeamman rullattavan varren ja päälle ompelin käsin kangastilkuista tehtyjä koristekukkia.
(Oli pakko kokeilla kuvaan vaikka vähän pahaa tekikin pistää lahjatossut omiin jalkoihin..)
Toinen lahjan osa oli myös herttaisen vaaleanpunaista. Tein läjän tällaisia kangaskukkia. Leikkasin erikokoisia ympyröitä, sulatin kynttilällä ympyröiden reunat ja kasasin ympyrät erilaisiksi kukkasiksi.
Pujotin kukat rautalankavarsiin ja kiedon niitä kahden-kolmen kukan pieniksi nipuiksi.
Sitten kokosin niistä seppeleen. Jätin kukat etuosaan ja takaosan jätin vapaaksi. Päällystin metallin ensin teipillä (ettei vain mikään varren pää pistä) ja lopuksi virkkasin kauttaaltaan ohutta trikookudetta kehikon ympärille. Rautalanka-pohja oli hyvä veto, näin seppele joustaa ja muotoutuu kantajansa päähän mukavammin.
Mielestäni tästä tuli yksi suloisuus, ihan kuin synttärisankarikin on. Pitihän juhannusneidolle saada oma juhlaseppele, joka kestää vähän rankemmankin juhlinnan nuupahtamatta. Toimis varmasti hyvin myös vaikka festareilla!

torstai 23. kesäkuuta 2016

Virkattu ikivihta.

Törmäsin aiemmin kestävään, pestävään ja itsetehtävään vastaan vihtaan. Virkattu ikivihta, kuinka hauska keksintö!
Ostin kaksi pientä kerää puuvillaa (tarkoitus oli ostaa pellavaa tai bambua, mutta myyjän suosittelemana tämän langan kierteet riittäisivät myös vihdaksi) ja lähdin ihan freestyle-meiningillä kokeilemaan vihdan virkkaamista. Useamman kerran sai aloittaa ennen kuin löytyi lopullinen muoto ja "lehti-tekniikka". Kaksinkertaisesti virkattuna tuli tarpeeksi jämäkkää. Aika hyvä tuli, tässä on kuivatestailtu vihdalla mäiskimistä! Tuntuisi toimivan. Pian varmaan pääsee tositestiin.

Google osaa kertoa, että vihdan virkkaamiseen löytyisi myös ohjeet seuraavista lehdistä: Taito 3/2011 tai Kauneimmat Kesäaskartelut 2/2015. Löysin myös yhden blogiversion täältä, jos joku muukin innostuu virkkailemaan omaa vihtaa.
Nyt mökille juhannuksen viettoon syömään, saunomaan ja rentoutumaan. Hyvää juhannusta!

tiistai 21. kesäkuuta 2016

Tee-se-itse: Ompele mekko osa 4.

Mekkoja, lisää mekkoja! Vielä ette päässeet näistä, lisää pukkaa vieläkin. Pitää takoa, kun ompelukone on kuuma ;)
(Ks. ensin pohjalle mekko-sarjan edelliset tutoriaalit: osa 1 / osa 2 / osa 3.)
Takana on kolme helppoa trikoomekkoa ilman kaavoja ja seuraavaksi tulee mekko, jonka voi tehdä melkeinpä mistä vain kankaasta. Trikoo käy, collegestakin olen tehnyt ja puuvillastakin onnistuu. Kesämekoksi viskoosi toimii myös hyvin - se laskeutuu kivasti ja on ohut sekä vilpoisa päällä.

Nyt tehtävään mekkoon käytin jämäpaloja viime kesän maximekkokankaasta (ks. postaus). Palat eivät riittäneet sellaisenaan, vaan piti tehdä kahden palan sijaan neljästä. (Mekkoon tuli siis ylimääräiset etu- ja takasaumat, joten niistä ei tarvitse ohjeessa välittää - tosin eivätpä juuri näykkään, uppoavat hyvin pieneen printtiin).
Sitten helppoon ja sanoisinko jopa klassisen tuttuun ja perinteiseen kesämekko-malliin:

Vaihe 1: Ota mitat. Mittaa mekon pituus pääntien reunasta helmaan (A) ja torson ympäriltä ainakin rinnan- ja lantionympärykset (C: jaa mitat neljällä). Muista lisätä mittoihin ennen leikkaamista sauman- ja kääntövarat.
Vaihe 2: Leikkaa kangas. Merkitse nelinkerroin taitetulle kankaalle A ja C mitat. Leikkaa mittojen mukaan.
Vaihe 3: Merkkaa kainalot. Mittaa pituus pääntieltä kainalon alle (B) ja merkitse tämä mitta mekkokappaleiden ylälaitoihin.
Vaihe 4: Ompele. Käännä ja huolittele reunat nurjalle ensin kummastakin mekkokappaleesta B-mittojen verran. Ompele yläreunoihin kumpaankin kappaleeseen nauhakuja (esim. 2cm leveä). Tasaa mekkokappaleet oikeat puolet vastakkain ja ompele sivusaumat B-käänteisiin asti. Tasaa ja huolittele helma.
Vaihe 5: Pujota nauha. Pujota kangasnauhaa hakaneulan avulla nauhakujien läpi. Sovita mekkoa ylle ja mittaa olkainten sopiva pituus. Leikkaa ylimääräinen nauha pois ja yhdistä päät. (Voit myös jättää pitkät nauhat solmittaviksi.)
Lopuksi silitys ja valmista on! Se on mekko, jota sanotaan alle 30min työksi. Hidaskin saa varmasti tunnissa tehtyä.
Nyt ei tule tästä mekosta kuvaa yllä, koska mekko ei jää omaan käyttöön vaan menee ystävälle. Täytyy tosin ehkä tehdä itselle myös samanlainen mekko hyvin leveällä ja laskeutuvalla helmalla.. Malli on tuttu ja tykkään kovasti sen yksinkertaisuudesta ja helppoudesta yllä. Yksi vastaavan mallinen mekko/tunika on katsottavissa esimerkiksi tästä postauksesta.
Mekosta voi tehdä myös ns. Le Sac-mekon, jossa on pitkät nauhat, joiden avulla mekon voi pukea monella erillä tavalla. Le Sac-mallista olen vuosien varrella tehnyt useamman erilaisen mekon, joista esimerkkinä musta mekko ja punainen mekko:
ks. postaus 1 ja postaus 2. Le Sac ei ainakaan tuo rusketusraitoja, kun olkainten paikkaa voi vaihtaa vaikka lennosta!


sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Tee-se-itse: Ompele mekko osa 3.

Nyt mekko-ompelusta lisää! Tässä tee-se-itse-tutoriaalien kolmas osa. (Ks. ensin pohjalle mekko-ohjeista osa 1 ja osa 2.)
Joustavalla kankaalla mennään vielä. (Oma kangas on ohutta ja aika vähän joustavaa, kuin todella ohutta neulosta.)

Kolmannen tutoriaalin malliksi valitsin tunikamaisen mekon syvällä v-pääntiellä. Pisteeksi iin päälle sivusaumoihin taskut!
Jos siis et ole ennen ommellut avotaskuja vaatteen sivuihin niin kokeile ihmeessä, se on yllättävän helppoa!

Sitten tutoriaaliin: tee-se-itse taskullinen mekko ilman kaavoja!
Vaihe 1: Leikkaa kangas. Viikkaa kangas nelinkerroin ja aseta mikä vain sopiva mekko päälle. Leikkaa tarpeen mukaan muotoa erilaiseksi. Lisää reilut kääntö- ja saumanvarat. Omassani oli vyötäröllä kuminauha, mutta se ei haitannut - piti vain varmistaa, että leikkaa tarpeeksi leveyttä lisää.

Vaihe 2: Olkasaumat. Tasaa kappaleet oikeat puolet vastakkain ja ompele olkasaumat yhteen joustavalla ompeleella.
Vaihe 3: Leikkaa muotokaitaleet. Eli leikkaa suorat suikaleet (esim. 6cm leveät), jotka ommellaan vaatteen reunoihin. Varmista, että kaitaleiden pituudet kattavat pääntiet ja hihansuut.
Vaihe 4: Ompele kaitaleet. Taita kaitaleet pituussuunnassa kaksinkerroin nurjat puolet vastakkain. Aseta hihansuihin ja pääntien reunoihin oikeat puolet vastakkain. Ompele reunaa pitkin, avaa taitos ja ompele vielä päältä. Tämä muotokaitale on
hyvä kankaille, joille kanttaus olisi liian paksu ja joissa nurjalle kääntö jättäisi reunan löperöksi.
Vaihe 5: Ompele pääntie. Ompele pääntie (etu- ja myös tahtoessasi takakappaleesta) viistosti yhteen. Varmista, että
käänteet ovat tasattuna, jotta päätiestä tulee symmetrinen. Kokeile pääntietä ylle. Jos pääntie on liian syvä, nosta ompeleen linjaa ylöspäin, kunnes pääntien syvyys on sopiva. Tämä etumuksen vähän yhteen ompeleminen tuo samalla eteen hauskan laskomaisen muodon (ks. mekko valmiina).
Vaihe 6: Leikkaa taskut. Leikkaa kättäsi apuna käyttäen neljä taskukappaletta. Huomioi kappaleita leikatessa, että kaksi kappaletta tulee vastatusten (eli varmista, että kappaletta tulee leikattua peilikuvana).
Vaihe 7: Ompele taskut ja sivusaumat. Aseta kukin taskukappale hihansuun käänteen alle (mittaa sopiva kohta missä on luonteva pitää käsiä taskussa). Ompele taskut sivuihin oikeat puolet vastakkain. Aseta etu- ja takakappaleet oikeat puolet vastakkain. Nuppineulaa taskut ja sivusaumat yhteen. Tasaa taskujen kulmat. Ompele ylhäältä alas koko matkalta yhteen.
Vaihe 8: Huolittele helma. Sivusaumojen jälkeen mekon voi kääntää oikeinpäin, jolloin taskut jäävät automaattisesti sisään. Kokeile mekkoa ylle ja tasaa tarvittaessa helmapituus. Huolittele helma kääntövaralla.
Vaihe 9: Silitä. Viimeistele ompeleet ja käänteet silittämällä.
Ja valmista! Vaikka ompelukone sylttäs minkä kerkesi ja meinasi käämit palaa, olen lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen. Tykkään erityisesti tuosta pääntiestä! Se on myös edestä että takaa ihan samanlainen - ei siis ole väliä kumminpäin mekon päälleensä pukee!
Ah, taskut! Rakastan mekkoja, joissa on taskut! Mieskin totesi, että jahas, sieltähän löytyy tyylille uskollisesti taskut.
Tuli kiva rento mekko. Juuri mukavan mutkaton ja materiaaliltaan ihanan viileä tuleviin kesäpäiviin.

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Saippuapullot hyötykäyttöön.

Kesken mekko-sarjan (ks. tutoriaalit osa 1 ja osa 2, jatkoa luvassa) laitetaan väliin jotain muuta ettei tule tylsää heille,
jotka eivät ompele. Kierrätetään väliin jotain, esimerkiksi käsisaippuapullot. Vähän niitä kuluu, mutta kuluu kuitenkin.
Vanhan ja hyvän pumppupullon voi täyttää millä vain täyttösaippualla, mutta satunnaisesti sitä tulee kuitenkin ostettua uusi pumppupullo. Mutta mitäpä niille tehdä käytön jälkeen?
Törmäsin ideaan (ks. pluii.com), jossa pienestä muovipullosta voi tehdä säilytyskupin. Eli saksilla huppu pois ja silitysraudalla reunan sulatus. (Linkin takaisissa kuvissa muovi on suoraan rautaa vasten, itse kyllä varmuuden vuoksi pistin leivinpaperin väliin ettei vain sula muovi rautaan kiinni.) Reunat sulivat aika hyvin, rauta kuumalle ja vähän paino päältä. Reuna rullautu kivasti sisäpuolelle. Ei oo reuna enää terävä tai hutera!
Tein kolme säilytyskippoa. Viimeisen pullon kohdalla odottelin sen tyhjentymistä turhauttavan pitkään. Samaistuin hyvin siihen tv-mainoksen pieneen poikaan, joka tahtoo tehdä tiskiainepullosta raketin.. "Vieläki paljon jäljellä, eikö se koskaan lopu?"
Vinkki 1: jos pullossa on sarjanumeroita tai muuta painettua, ne saa aika varmasti kynsilakanpoistoaineella pois.
Vinkki 2: Pumppu ei vie paljoa tilaa, jos sen ottaa talteen. Aika monessa puhdistuspurnukassa on samankokoiset kierteet ja pestynä pumppu (tai sellainen suihkepää) voi käydä moneen uuteen pulloon. Jos varsi on liian lyhyt, sitä voi jatkaa esim. muovisella mehupillillä. Se toimii, kikka on ollut käytössä meidän taloudessa jo vuosia.
Ajattelin ensin kippoja kylppäriin, mutta sijoitinkin ne yöpöytälaatikkoon pikkutarpeiden järjestystä pitämään. (Voisi ehkä laittaa palat sinitarraa kippojen pohjaan jarruiksi niin eivät luistaisi eestaas laatikon pohjalla.)
On muuten tämä yöpöytäni virkaa toimittava "jättikokoinen Palaset-laatikosto" ihana kaveri. Mahtuu kaikki mahdolliset tavarat iltalukemisista nenäliinoihin laatikkojen sisään piiloon. Vähän se on kulumaa saanut vuosien varrella, mutta se ei haittaa. Kauan tuota vanhemmiltani kärkyinkin, jotta se vapautui heidän käytöstään minulle. Se on just sopiva pieneksi yöpöydäksi!