keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Taskut suihkuun.

Hassua kuinka kaksi ihmistä voikin käyttää monta pesuputelia. Aina se on koppa täynnä jos mitä shampoota ja bodywashia. Kovin alkoi ärsyttämään se, ettei koppaan saanut koskaan laitettua mitään ilman erityistä asettelua, joten päätin lisätä suihkuun sitten tällaisen b-vaihtoehtoisen lokerikon kevyimmille tilasyöpöille.
Valitsin lokerikon materiaaliksi vanhaa valoverhoa, kun se ainakin soveltuu tällaiseen kosteaan tilaan. Vähän se menee kevyenä kankaana kasaan painosta, mutta kyllä asiansa ajaa vaikkei luotisuorana pysykään.
Jänskätti miltä lokerikko näyttää suihkuverhon toiselta puolelta, mutta ei se onneksi kovin kuulla läpi. Toisaalta ei haittaisi, vaikka näkyisi kokonaan läpi, ainakin se rimmaisi väriltänsä mustekalan kanssa! (Suihkuverho ja mustekala Ikeasta.)

maanantai 20. lokakuuta 2014

Karvat takkiin.

Ei se auta, ilmat viilenee viilenemistään ja koko ajan saa pihalla palella. Talvitakit kehiin ja koska vanhasta ja hyvästä ei luovuta (noooh oli se jo menossa myyntiin, mutta sitten pakitin), joten kohotetaan takin ilmettä vähän!
Liitin takkiin karvakauluksen. Näyttää jo houkuttelevammalta! Takki monta vuotta vanha ja vielä se sai jäädä käyttöön.
Kaulus on myös vanha retale, pyörinyt vähän käyttämättömänä. Ja painottakoon vielä, että tekokarvasta on kyse.
Heti tuntuu takkikin lämpimämmältä! Ehkä sitä tarkenee lähteä ruoka-ostoksille - kunhan vielä lisää huivin, pipon, käsineet.. Voitaisiinko hypätä jo oikeaan talveen? Tämä syksy on aina niin koleaa, kosteaa ja kylmää, mäenkesta!

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Puikko-ongelma.

Järjestelin tässä (taas) lankoja, kutimia ja muita sen sellaisia. Ja törmäsin tähän iänikuiseen ongelmaan: miten säilyttää pyöröpuikkoja? Mitä vain tekee niin aina ne näyttää tältä, harakan hajoittamalta risukasalta.
Yritin nyt ujuttaa puikot pieneen taskulliseen kansioon (ts. kuva-albumiin). Pistin oikein koko- ja pituusjärjestykseen, mutta liekö pysyvät kuitenkaan noin hallittuna.. Taskuihin pujotus vaikuttaa ihan hyvältä vinkiltä - etenkin, jos olisi hyvin iso puikkokokoelma. Miten te säilytätte pyöröpuikkoja? Onko jotain vinkkiä missä ei tarvisisi laittaa puikkoja rullalle? Varsinkin pidemmät puikot tuntuvat jämähtävän niin pahalle spiraalille, että niiden käyttöön ottaminen tuntuu kovin luotaantyöntävältä. Vinkkejä, anyone?

perjantai 17. lokakuuta 2014

Kangaskaupoille?

Miltä näyttää? Onko väri ja kuosi kiva? Hymyilyttääkö? Tahtositko sen? Nyt ois kuulkaa saatavilla ihan kelle vain!
Toisin sanoen olen myynyt kirpparilla ja netissä viimisen vuoden aikana useita kankaita (esim. tässä postauksessa näytetyt kankaat), jotka vain ovat vuodesta toiseen kangaslaarin täytteenä. Sellaisia, joita ei ole raskinut pilkkoa tai sellaisia, joille ei vain ole keksinyt käyttöä. Tässä on yksi sellainen. Tykkään kovasti kankaasta, mutta tiedän etten saisi tehtyä tästä varmaan koskaan yhtään mitään. Siksi päätinkin ennen kirpparille laittoa kysyä: löytyisikö täältä mahdollista ostajaa?
Toisin sanoen, tarjolla olisi kaksi kappaletta puuvillakangasta, kummankin kangaspalan koko alaspäin pyöristettynä 190x85 cm. Yhden tuollaisen oranssin hedelmän koko 5x7 cm. Ylläolevan kuvan väri vastaa ainakin omalla ruudulla kankaan oikeita sävyjä. Kankaat tahrattomia ja ehjiä. Toinen kapea pääty kummastakin kankaasta päärmätty siististi nurjalle. Tunnearvon (sukulaistädin jäämistöstä) takia kankaiden yhteishinta korkeahko 16 euroa, mutta hintaan sisältyy kankaiden postimaksu.
Jos olet kiinnostunut, ota pian yhteyttä madambcblog ( at ) gmail . com. Myyn nopeimmalle haluajalle.

Kangas varattu.

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Pallo x.

Tässä on punainen pallo. Se tuli ilmaisena kylkiäisenä. Mietin ensin, että sepäs on hauska. Mutta...mihin muka?
Pallon sisällä oli kertakäyttöinen sateensuoja, mutta enhän nyt tuommoista kömpelöä palloa ala missään laukussa kuljettamaan (etenkin, kun seuraava sadekausi tulee vasta pitkän talven jälkeen). Ehkä siitä tulisi rasia? Äh, tarpeeton. Tuikkukupit? Äh, keikkaa nurin. Rytmimuna? Äh, lastenjuttuja. Joulupallo? Äh, ei sekään.
Joten päädyin vaihtoehtoon x. Toiseen kappaleeseen oli saatava iso reikä. Kun en omista porakonetta, piti ryhtyä luovaksi. Naputin vasaralla ja naulalla pieniä reikiä ja kun kohta oli tarpeeksi rikkinäinen, sain pihdeillä taivutettua reikää suuremmaksi. (Ja pikkukaveri oli tarkkana vieressä. Kaikki punainen ja pyöreä kiinnostaa sitä. Aina.)
Lopuksi hioin reunat hiekkapaperilla. Vähän tuli tohinoissa raavittua laajemmasti pintaa, mutta väliäkös tuolla. Kauniimman aukon olisi saanut uupuvalla porakoneella, mutta menihän se näinkin vaikeamman kautta.
Ja mikä on tämä pallo x? Koiran aktivointipallo! Hyvän kokoinen, kovaa muovia (ei pureudu naskalihampaat) ja sopivasti kivan värinenkin. Meillä on kaksi kaupan vastaavaa kaupan aktivointilelua ja Cora tykkää kovasti niistä. Katsotaan onko tästä emännän tee-se-itse-versiosta haastajaa teollisille leluille:
Kyllähän se kovasti pyöri! Liukas pinta varmisti, että pallo liikkuu ja koira tulee perässä pitkin asuntoa (kuten näette eipä siitä yhtä hyvää kuvaa edes saanut). Tässä pallossa on selvästi enemmän haastetta kuin muissa! Liikkuu nopeammin ja on niin liukas, ettei siitä saa otetta. Kaupan leluista toinen on kumia ja sitä Cora lähinnä kantaa ja pudottelee saadakseen herkut..sekös tylsää. Tämä nimenomaan aktivoi liikkumaan enemmän muoria! Uskon, että pallon hutkiminen oli hauskaa. Ainakin siitä viestisi koiran häntä, joka vipatti leikkiessä ihan omilla kierroksilla.