keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Nahkapaloista kaulakoruja.

Paljon nahkaa tulee ja menee ja jäljelle jää aina sitäkin enemmän jämipaljoa. Ei niitä raski pois heittää ja vaan ei kyllä kannatekaan, niistähän voi tehdä vaikka ja mitä koruja. Vaikka tämmösiä geometrisiä kaulakoruja:
Pienenpienistäkin paloista, terävistä saksista, pikaliimasta ja yhdestä korulenkistä saa ihan näppärän kaulakorun. Kokosin sen kerroksittain. Alla on mustaa kaksinkerroin, välissä pala muovivinyyliä meikkipussukan silppuamisesta ja ylimpänä taas kummallakin puolella paksua nahkaa. Tuplasti siksi, että koru näyttää myös toiselta puolelta samanlaiselta. Ja onhan se kaksinkerroin sekä kestävämpi että  painavampi - ei ole mikään kevyt ja ohut lerpake ketjun päässä heilumassa.
Pitkässä ketjussa näyttää hyvältä! En tiedä miksi, mutta muotokielestä mieleen tulee vanha nuolenkärki!
Tein myös isommista silpuista vähän isomman kaulakorun. Inspiraation sain muotokieleen näistä koruista (etsy.com / NasuKka).
Oli kiva, kun pystyi yhdistelemään erilaisia nahkapaloja yhdeksi kokonaisuudeksi. Tunnustan käyttäneeni häpeällisen paljon aikaa oikeiden sävyjen ja palojen paikkojen valkkaamiseen.. Itse kokoaminen oli alkupalapeliä nopeampaa, ei tarvinnut kuin pikaliimata kappaleet isomman nahkapalan päälle. Lopuksi leikkasin reunat suoriksi ja lisäsin yläkulmiin korulenkit kaulaketjua varten - valmista!

maanantai 2. toukokuuta 2016

Eka kolmannes.

Kolmas osa tästä vuodesta on kulunut jo. Mitä sen aikana onkaan saatu aikaiseksi? On tehty edistysaskelia operaatio minimalismiin, pohdittu miten blogi on muuttanut bloggaajaa kuuden vuoden aikana ja pähkäilty miksi joskus jokin projekti vaan jää ikuisesti kesken. On myös korjausommeltu, ratkottu ja taas korjattu ja kaiken siinä välissä virkkailtu turvalonkeroita (äh, vieläkin pitäisi tehdä settiin lisää!).

Usein mieli vääristää ajatukset tuotteliaisuudesta ja siitä mitä on tehty ja kuinka paljon. Nyt kun katsoo alkuvuotta taaksepäin, yllättävän vähän on virkattu, tehty koruja tai ommeltu vaatteita - minimalismiproggis käsitöiden suhteen on siis tehnyt tehtävänsä, kun tulee tehtyä vain sen minkä oikeasti tahtoo tai tarvitsee. Melkein on tehty enemmän muille kuin itselle, sillä kevääseen mahtui myös monia yllärilahjoja synttärilahjoista ystävänpäiväkortteihin ja tupariviemisiin.

Neljä kuukautta, kuuskytkuus postausta ja monen monta kymmentä kierrätysideaa ja -vinkkiä laidasta laitaan. Jatkossa moni postaus tulee näkösälle myös Kotopirkkoihin. Kyllä, Madam B.C. on nyt osa Kotopirkkoja! Blogia voi myös seurailla myös Kotopirkkojen kautta - joka on siis inspiraatiosivu, jolta löytää yli kahdenkymmenen bloggaajan DIY-ideat yhdeltä ja samalta Facebook-kanavalta. Kivaa! Sinne kaikki!


Löydät Kotopirkot myös Instagramista.

Ks. kollaasin postaukset (riveittäin vasemmalta oikealle):
Konvehtilaatikosta päällystetty alusta / Koristetasot: Postaus 1 ja Postaus 2 / Teipatut kukkaruukut / Kirjansivuista ikkunaan lumitähti / Kalenterikuutiot / 
Printattu kalenteri / Dymojämillä koristeltu laatikko / Huopapalloista pannunalunen / Muovista lankapidikkeet / Pilleistä timanttihimmeli 
Fimo-magneetit Itsetehdyt muistivihot ja sivu-lokerikot / DIY-Dots-naulakot / DIY-Uashama-pussit / Vesiväri-taulu / Himmelikranssi / Korkista muistitaulu / Koristellut koirankupit / Mukinaluset: Postaus 1 ja Postaus 2 /  
Matosta rahi / Pilleripurkista koiran "älylelu" / Konvehtilaatikon kierrätys / Massalla päällystetty tarjotinTurvalonkerot / Helmiriipus / Statement-korvakorut / Tossut: Postaus 1 ja Postaus 2 / Mustavalkoinen tunika 
Joustava iltapuku Sisustustyyny Olotakki / Projektikassi pimennysverhosta Tasseli-kaulakoru / Korkki-korvakorut / Pipo / Hameesta liivi 
T-paidan printti Siivousliinat / Kätyrit-reppu / Kuva-magneetit Personoidut ex libris-kirjatarrat / Posliinitussilla koristeltu muki /  Pimennysverhosta toilettikassi / Lämmön kestävä kaitaliina  Korttikotelo Ystävänpäiväkortit 
Barbeista teemajuhlien pystit / Teestä jalkakylpyjä / Meikinpoistolaput / Kuusi kestohääkimppua / Helmipuput / Huopalintu / Setelistä kolikkopussi


perjantai 29. huhtikuuta 2016

Massalla päällystetty tarjotin.

Kierrätin tarjottimen. Ei sille kyllä ollut varsinaista tarvetta tai edes paikkaa, mutta se pyöri tiellä ja ilman uusiokäyttöä olisi kyllä jo joutanut vaikka suoraan metallinkeräykseen silloisen kuntonsa puolesta.
Voisikohan sanoa, että kierrätin tämän tarjottimen jo ännännen kerran? Ostin sen vuosia sitten kirpparilta. Vuosia sitten liimasin päälle Monkin nätin kuitin ja reunustin rajat pitsillä (ks. millainen tarjotin oli vuonna 2013). Sittemmin revin pitsin pois ja nyhräsin kuitin osittain pois. Jäljelle jäi kammottava liimasotku ja homma jäi siihen. Ei siitä enää kunnollista saanut. Aika kauan mietin millä ihmeellä sitä päällystäisi ruman ja epätasaisen pinnan piiloon.
Nyt sen sitten oivalsin: levitän pintaan huoneenlämmössä kuivuessaan kovettuvaa massaa (DAS-merkkistä). Massan pinta jäi vähän savimaiseksi ja rakoilevaksi, joten maalasin siihen vielä mustalla akryylilla kuviota. Onko nuo nyt niitä inka-, tribal-, atsteekki- vai folk-kuvioita? Jotain sinnepäin. Samalla rennolla asenteella myös sudin kuviot. Röpöseen pintaan sopi rösöinen pensseli. Annoin mennä vapaalla kädellä ilman pilkuviilausta. Epätasaisuus sopii printin tyyliin.
Tarjottimesta tuli kuin uusi. Kun sitä katsoo, ei välttämättä voisi arvata, että päälipinnan alla on metallinen tarjotin!

torstai 28. huhtikuuta 2016

Paratiisilintu.

Vappu on ihan just täällä ja kesäkin on vain pääskysen päässä! Sen kunniaksi, esittelen teille tämän paratiisilintusen.
Se on tehty kokonaan huovasta - metallijalkoja lukuunottamatta. Ja se osaa seistä kuuliaisesti paikoillaan.
Huopalintuun löydät kokoamisohjeen (kasaaminen käsin ommellen) Kauneimmat Askartelut -lehden kesänumerosta, samasta lehdestä mistä löytyvät aiemmin näyttämäni kestokukkakimput (ks. postaus tästä).
En tiedä mikä tuossa pyrstön värikirjossa viehättää, mutta se on niin sievä! Jään katsomaan sitä joka kerta..
Ja on se paratiisilintu aika hauskan näköinen muutenkin. Kooltaan sellaisen oikean västäräkin kokoinen.
Siirtelen lintua paikasta toiseen. Meillä on niin paljon valkoista, että väripirskahdus sopii melkein mihin vain!
Kyllä tuli huopajämät iloa tuomaan. Jämistähän voisi tehdä mitä vain pieniä eläimiä (joko lapsille tai ihan vain oman kirjahyllyn piristykseksi), jotka seisovat omilla jaloillaan - kunhan muistaa katsoa, että painopiste on oikeassa kohdassa.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Lankajämät suoraan.

Iltapäivän välipala: ratkaisu pienille jämälangoille, jotka lähinnä pyörii yhdessä mytyssä niin kauan, että ovat ihan solmussa.
Vaan eivät enää. Leikkasin muovista (=vanha kierrevihon ohut muovikansi) lärpäkkeitä, joihin kiertää langanpätkät käyttöä odottamaan. Inspiraatio tuli näistä vastaavista kissan muotoisista: Little White Whale / String Organizer. Mustia kissoja minäkin aloin tekemään, mutta sitten jäikin puolitiehen - eihän ajattelemani kiiltävä tussi muovissa pysynytkään! Miettikää, keltaiset tuikkivat silmät olisivat olleet aika hauskat!
Harkitsin jo jonkinlaisten silmien liimaamista tai pieniä tarroja, mutta hoitavatpa nuo asiansa myös ilman silmiä.