torstai 30. lokakuuta 2014

Pastapurkki.

Tässä on pastapurkki. Se tuli minulle useampi vuosi sitten jo kertaalleen käytettynä ja kovasti kyllä siitä tykkäsin, mutta sittemmin silti yritin kaupata kyseistä purkkia kirpparilla. Kaksi tai kolme kirppispöytää se kiersi läpi ja kotiin aina palasi, koko ajan kolhuisampana ja naarmuisampana. Seinä on tullut vastaan, joko purkki lähtee nyt kierrärille tai keksin sille uusiokäyttöä. Meidän ruokakaappiin se ei enää kyllä palaa.
Sitten sen keksin. Pastapurkista tuli nyt pyttyharjapurkki! Juustiinsa oikean kokoinen vessaharjalle, pystyy hyvin pystyssä ja mitä parasta: se peittää ällöttävän harjan piiloon. Tarvitsinkin harjalle jonkun alustan..aikaisemmin käytin rikkinäistä kukkaruukkua, kun parempaakaan ei löytynyt. Mikä on, että kaupoillakin on myynnissä vain rumia tai tylsiä harjan pidikkeitä? Pari kivaa keraamista olen nähnyt, mutta niillä oli hintalapussa enemmän numeroita kuin sähkölaskussani. Minähän en semmosia summia maksa vessaharjan kupista, kun kestävän metallipurkin sai ilmatteeksi ja ekologisesti kierrätettynä.
Itse purkki löysi uuden työtehtävänsä, mutta entäs jäljelle jäävä purkin kansi? Sillekin löytyi uusi virka. Ostin pari säilyketölkkiä (0,60e?kpl) ja liimasin ne pötköksi. Toinen kansi tölkin pohjaan ja toinen kansi purkin kannen alle.
Voila, se on tölkkitorni! Erittäin hyvä säilytystorni, vie pöytätilaa vähän ja on vähän erilaisempi säilytysratkaisu kuin tavalliset pinottavat rasiat. Taidan tosin lisätä alle vielä pari uutta kerrosta niin torniin saisi laitettua enemmän "kotitoimiston" pikkusälää kummareista klemmareihin ja sinitarrasta teippirulliin..

tiistai 28. lokakuuta 2014

Virkkaa pipo yhdessä illassa.

Ei ole syksyä ilman uuden pipon tekemistä. Tänä syksynä kyllä yritin kovin murtaa tämän kaavan, mutta yritykseksi jäi. Pipoihin kyllästyy niin nopeasti! Purin pari vanhaa niin pystyin oikeuttamaan uuden pipon tarpeen, heh.
Piti neuloa, mutta päätinkin taipua virkkaamiseen. Tartuin paksuun lankaan, tuhtiin koukkuun ja lennosta poimittuun supersuperhelppoon malliin. Sitten vain viimeistelyt päälle, kaksi nappia kylkeen ja valmista tuli!
Tee-se-itse-tutoriaali: Yhden illan virkattu pipo

Vaikeusaste: tosi helppo - jos osaat virkata kiinteän ketjusilmukan, osaat tehdä myös tämän
Tarvitset: 75-100g lankaa (esim. Kaja), paksu virkkuukoukku (7), parsinneula, sakset, (kaksi nappia)

Tee näin: Virkkaa ketjusilmukoita sen verran, että pituus riittää otsalta (eli tulevalta pipon reunalta) takaraivolle (esim. 20 silmukkaa). Virkkaa jokaiseen ketjusilmukkaan yksi kiinteä ketjusilmukka. Jatka ketjusilmukkakerroksia (esim. 63 krs.) kunnes kappale yltää pääsi ympäri ja kappaleen päät lomittuvat päällekkäin. Pujota lankaa parsinneulaan ja kuro jompikumpi pitkä laita kasaan ja lomittuva osa päällekkäin. Päättele lankat ja koristele pipo isoilla muovinapeilla.

Ideoita! Korvaa napit isolla tupsulla. - Virkkaa kaistaleesta leveämpi niin saat halutessasi lörppämäisen pipon ja reunasta käännettävän pipon. - Jos et tahdo kaistaleiden päiden lomittuvan päällekkäin, tee kaistaleesta lyhyempi ja ompele tai virkkaa päät yhteen ns. takasaumaksi. Vastaavan pipon voi myös valmistaa neuloen, tee vain tarvittava kaistale ja kuro laita umpeen (ks. esimerkiksi tämä DROPS:n ohje) - Tai leikkaa villapaidasta/kaulahuivista kaistale ja ompele se pipoksi! Valmista tulee nopeammin kuin uskoisikaan!
Muita virkkaamiani pipoja: violetti kukkapipo, pallurapipot ja neulottu piparipipo, jonka reunan virkkasin. 

lauantai 25. lokakuuta 2014

Piuhat kuriin.

Tähän väliin pieni käsitöiden välipala: tee-se-itse pidike piuhalle/laturille/kuulokkeille (cord twist..millä nimellä tuota nyt suomeksi sanoisi??). On käytännöllinen ja tuli itselle tarpeeseen. Ja oli kuulkaa helppo ja nopea toteuttaa! Pala nahkaa, väliin rautalankaa (esim. kierrätä elektroniikka- tai lelupakkausten muovitettuja rautalankoja) ja joustavaa pikaliimaa. Kauemmin meni liiman kuivumisessa kuin itse tekemisessä, heh.
Kun oli nahkatilkut esillä niin teinpäs sitten samaan syssyyn toisen arjessa kaivatun jutun: oman suojan kuulokkeille.
Tämäkin oli helppo toteutus, kaksi palaa, suikale ja pieni kappale tarranauhaa. Mukava tasku, yksinkertainen ja hei, tämäkin on kokonaan kierrätetyistä materiaaleista tarranauhapalaa myöten!
Näihin versioihini löytyvät alkuperäiset ohjeet täältä: Monsters Circus: Cord Twist Arrow / Bow organizer.

perjantai 24. lokakuuta 2014

Lättähattu.

Hupsistarallaa-blogia lukevat näkivät jo, mutta otetaanpa aiheesta silti vielä ihan oma postaus. Kyseessä on siis vähän erilainen tilaustyö, jonka tein Norsiksen (eli tilaajan) junia fanittavalle pienelle pojalle joululahjaksi.
Pienen ajatustenvaihdon jälkeen Norsis lähetti minulle kolme Brion junapalikkaa maalattavaksi. Konsepti oli selvä ja se tuli tilaajalta: lättähattujunat, niitä ne pojalle olla pitää (lättähattu eli museojuna, ks. lisää täältä).
Ja tältä ne palikat näyttivät alkujaan. Hirmuinen hiominen oli, että sai entiset maalit pois. Sitten uutta pintaan, pohjamaalit tuplana ja sitten junan väri triplana. Lopuksi yksityiskohdat, jotka piti ottaa uusiksi pariinkiin kertaan, etenkin siinä vaiheessa, kun sain kommentin "Ai niistä tuliki busseja?" Eikääää, uusiksi meni. Vaiherikkaasta maalauksesta mulla oli myös työvaiheista kuvia, mutta ne katosivat aikaisemmassa traagisessa kokemuksessa, nyyh, niitä ei sitten esitellä siis.
Että kiitos vain itsellesi Norsis, tämä oli huippu tilaustyö! Ja propsit siitä, että siellä on jo sitten oikeasti hyvissä ajoin mietitty joululahjoja. Pitäisiköhän sitä ottaa vähän mallia? Aina sitä niin vannoo aloittavansa aikaisemmin..ja silti, silti kohtaan lähes poikkeuksetta jouluviikolla tutun apua-kolme-yötä-jouluun-paniikin.. nyt vielä ehtisi tehdä asialle muutoksen!
Kuvat: hupsistarallaa.blogspot.fi / Norsis.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Taskut suihkuun.

Hassua kuinka kaksi ihmistä voikin käyttää monta pesuputelia. Aina se on koppa täynnä jos mitä shampoota ja bodywashia. Kovin alkoi ärsyttämään se, ettei koppaan saanut koskaan laitettua mitään ilman erityistä asettelua, joten päätin lisätä suihkuun sitten tällaisen b-vaihtoehtoisen lokerikon kevyimmille tilasyöpöille.
Valitsin lokerikon materiaaliksi vanhaa valoverhoa, kun se ainakin soveltuu tällaiseen kosteaan tilaan. Vähän se menee kevyenä kankaana kasaan painosta, mutta kyllä asiansa ajaa vaikkei luotisuorana pysykään.
Jänskätti miltä lokerikko näyttää suihkuverhon toiselta puolelta, mutta ei se onneksi kovin kuulla läpi. Toisaalta ei haittaisi, vaikka näkyisi kokonaan läpi, ainakin se rimmaisi väriltänsä mustekalan kanssa! (Suihkuverho ja mustekala Ikeasta.)