perjantai 5. helmikuuta 2016

Koirankupeista.

Koirankupit. Tämä on aihe, johon harva koiraton voi samastua.. Mutta miksi valtaosa koiran ruokakupeista on niin kovin mauttomia? Missä on kivat ruokakupit? Yritin pitkään etsiä keittiöosastolta mieluisia uusia kuppeja, mutta mikään tuntunut sopivalta. Jos kuosi oli kiva, sitten malli tai koko eivät olleet pikkukoiralle sopivia.
Lopulta päädyin valkoisiin laakeisiin kulhoihin ajatuksella, että koristelen ne sitten itse mieluisiksi! Mutta sehän ei sitten kovin helppoa ollutkaan päättää minkälaista kuviota kulhoihin tekisi. Pienestä asiasta tuli kärpänen, kun mietin maalaisko (posliinimaalilla) pilkkuja, puolipalloja vai ihan jotain muuta? Entä jos, en tykkääkään kuvioista? Menee kulhot piloille. Vaikea nähdä mikä sopii, kun vieressä on niin vahvakuosinen käytävämatto (Annon Plussa).
Kun kerran en osannut päättää, tein väliaikaisen ratkaisun sisustuskontaktin jämäpaloilla. Kas, toiselle puolelle epämääräistä pallomakkarajanaa, toiselle puolelle pilkkuja ja toiseen kulhoon puolipalloja ja puolikkaita salmiakkeja nauhana. Helppoa! Nyt tässä pyörittelen mikä yhdistelmä näyttää silmään parhaimmalta. Vaikea päättää, kun nämä kaikki näyttää niin kivoilta!
Ja ennenhän meillä oli käytössä vuosia tämä rumilus. En tykkää enää yhtään. Se kierrätyskeskukseen menkööt.
Ja tulihan se ruokailijakin kupille kerjäämään raksuja. Ehkä annoin, ehkä en. Vaikea pysyä lujana tuolle hörökorvalle!

keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Vinyyleistä kukka.

Tykkään tehdä sisustuksen yksityiskohtia kierrätettävistä materiaaleista niin, että muutoksen jälkeen ei välttämättä jokainen katsoja hoksaa mistä materiaalista esine on tehty. Yksi sellainen on tämä veistoksellinen vinyylikukka!
Joillekin koristeukka voi olla jo entuudestaan tuttu. Sen ohje on julkaistu viime syksyn Kauneimmat Askartelut -lehden erikoisnumerossa: Tuunaajan toivepaketti - 100 kierrätysideaa. Postaus lehdestä täällä.
Nyt jaan ohjeen myös tänne teille lukijoille!

Tee-se-itse: Vinyyleistä veistoksellinen koristekukka

Tarvikkeet: Vinyylilevyjä (2-3kpl), sähköuuni, uuninkestävä vuoka ja leivinpaperi, hanskat, sakset, askarteluliimaa

Tee näin: Vuoraa pelti leivinpaperilla ja aseta pellille keskelle vuoka ja sen päälle vinyyli. Laita pelti levyineen uuniin 125-130 asteeseen. Anna levyn sulaa muutamia minuutteja. Kun vinyyli alkaa ns. valumaan kulhon reunoilta alaspäin tai vuoan syvyydestä riippuen keskelle, vinyyli on valmis muokattavaksi. (Huom: Käsittele kuumaa vinyyliä vain puuvillahanskat kädessä niin et polta ihoasi!) Leikkaa levyä pienemmiksi kappaleiksi. Hae kukkaista muotoa, leikkaa leveitä terälehtiä pienemmästä suurempaan. Levy jäähtyy nopeasti ja heti, kun leikkaaminen hankaloituu, aseta kappale hetkeksi takaisin uuniin. Vinyyliä voi pehmentää useita kertoja peräkkäin. Muotoile pienet kappaleet kukkamaiseen muotoon: keskelle pitempi kappale ns. Rullamaiseksi nupuksi ja isommat kappalet keskuksen ympärille. Muotoile osat käsin ja pidä kappaleita paikoillaan aina niin kauan, että muovi jäähtyy muotoonsa. Uloin kerros koostuu yhdestä kokonaisesta levystä. Muotoile levy ns. kuppimaiseksi alustaksi. Leikkaa uloimmaksi tulevan levyn reunat terälehtimäiseen muotoon. Vinkki: Peitä mustalla paperilla tai maalilla vinyylin keskusta piiloon. Liimaa osat toisiinsa kerroksittain. Käytä vahvaa liimaa, joka kuivuttuaan jää värittömäksi. Jos kappaleet eivät meinaa asettautua toisiinsa, liimaa väliin pienet palat mustaa huopaa tai nahkaa.

Huom! Vanhoja kierrätettäviä levyjä löytyy kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista, mutta käytäthän vain viottuneita vinyylilevyjä! Ethän tuhoa soittokelpoisia ja hyvälaatuisia levyjä.
Tässä jo jännällä odotan seuravaa Kauneimmat askartelu -lehteä. Jännittävää, ei malttaisi odottaa, että näkisi kuvat taitettuna lehden sivuilla! Voin kertoa, että siinäkin lehdessä tulee olemaan muutama ohjeeni - ja tietenkin pääosin kierrätysmateriaaleista. Askartelulehti ilmestyy lehtihyllyihin 23. helmikuuta.

tiistai 2. helmikuuta 2016

Huomiopipo.

Jee, löysin pipon! Pipon tummanpunaisen tein, sitten tyystin unohdin ja nyt yli vuosi sitten käyttöön otin!
Tein siis tämän jättitupsuisen pipon ennen joulua 2014. Joulupipoksi meinasin, mutta en ehtinyt saada sitä päähäni ennen kuin joulu meni. Joulun jälkeen ei enää huvittanut. Sen jälkeen jäi odottamaan seuraavaa joulua. Sekin tuli ja meni. Ja nyt löysin pipon purettavien töiden lomasta! Kappas. Pistin päähän ja tuumasin, sehän olikin ihan kiva. Aika kauan meni, että sain yhden illan tuotoksen käyttöön asti! Joskus ottaa aikansa lämmetä käytäntöön asti..
Viime talvena pipo tuntui valtavalta babyface-päässäni, mutta nyt näkyy muillakin massiivisia (siis jopa todella massiivisia) pipoja paksuilla langoilla ja jättimäisillä silmukoilla, joten en eroa enää niin pahasti katukuvasta. Ja ainakin sain kaverin hymyilemään pipollani. Myös ihminen, joka ei yleensä moikkaa, huomasi minut ja tervehti jopa takaisin. Tuntui, että autotkin pysähtyivät paremmin tietä ylittäessäni. Näyn siis ainakin, jos en muuta!

lauantai 30. tammikuuta 2016

Kestovanulaput.

Vanulaput, paheeni. Ja nyt kokeilen päässä niiden käyttämisestä eroon. Paljoa en meikkaa, mutta kuluu niitä silti viikottain. Olen alkanut kokea vanulappujen kertakäyttöisyydestä syyllisyydentuntoa. Jos kerran monet muut ovat jo vuosia sitten siirtyneet pestäviin meikinpoistolappuihin, miksi en minäkin tekisi niin? Kokeilen ainakin!
Ompelin siis pienen testisetin froteetilkuista meikinpoistolappuja (hah, neliöinä! Kuka sanoo, että niiden pitäisi olla aina pyöreitä?). Kaksinkerroin ja saumurilla laidat yhteen. Saumuroin reunat samalla, kun säädin saumurin lankoja uusiksi. Olihan kyllä kauhein tilanne, kun neljästä langasta kolme lähti kokonaan karkuteille ja langoitus ja säätäminen piti aloittaa nollasta!
Googlekin varmasti kertoisi neuvoja ja käyttökokemuksia, mutta koska kysyminen ja keskustelu on paljon kivempaa...kysynkin (teiltä, jotka olette jo rutiiniksi saaneet pestävät laput): miten ja missä asteessa pesette laput? Pesupussissa muun pyyhepyykin seassa? Mihin keräätte käytetyt laput? Muita vinkkejä kestolappujen käyttöön?

torstai 28. tammikuuta 2016

Kalenterikuutiot.

Melkein meinas ensimmäinen lohko jo mennä tästä vuodesta ennen kuin sain tehtyä nämä kalenterikuutiot!
Joskus on vaan mukava tehdä jotain tällaista simppeliä paperipaskartelua saksien ja liiman kanssa.
Kalenterikuutiot printtasin paksulle valokuvapaperille täältä: A piece of rainbow. Piti kyllä tehdä vain yksi, mutta en osannut päättää kumman, joten tulostin kummatkin! Eka menikin hintsan verran vinkkuraan, kun en yhtään katsonut missä järjestyksessä laidat olisi syytä koota.
Toisen laitoin miehen pikkuiselle työpöydälle. Siihen se sopii värienkin puolesta.
Toinen parempi on olohuoneessa paraatipaikalla. Sitä jo pitkän värien karsimisen jälkeen kaipaamaan taas värejä! Kuutio on hyvä askel kokeilla minkälaiset sävyt sitä tauon jälkeen värisilmää miellyttäisivät.

Ks. konvehtilaatikosta päällystetty koriste"tarjotin" / miehen minimalistinen työpöytä / päällystetty senkki.