keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Roinat rahaksi 1/2.

Tässä kun on kaappeja raivattu, on niistä poistetuista roinista pitänyt myös päästä eroon. Kaikkea ei ole raskinut kipata kierrätykseen, vaan onhan sitä pitänyt ottaa takaisin se massi mitä niistä on pystynyt. Viimeisen kahden vuoden sisään olen pitänyt neljä viikon pöytää ja osallistunut kahdesti Siivouspäivä-tapahtumaan. Koen, että olen jokseenkin kokenut kirppispöydän pitäjä. Möin jo lapsena äidin kirppispöydässä vanhoja lelujani pois. Myöhemmin pidettiin paljon yhteispöytiä. Omille muutettuani tuskin on mennyt montaa vuotta ettenkö olisi kirppispöytää pitänyt. Joskus on kauppa tyhjentänyt koko pöydän, joskus taas on nippanappa päässyt plussalle. On sekä hyviä kokemuksia, että huonoja kokemuksia.
Joten kun kysyttiin, täältä pesee: miten välttää kirpparimyynnin sudenkuopat? Kokemuksiini pohjautuen, vastauksia kysymykseen kuinka myydä roinat kirpputorilla? Vinkkien joukossa on myös niitä päivänselviä asioita, mutta listataan nyt nekin ihan varmuuden vuoksi.

1. Valitse oikea myyntipaikka. Jos paikkakunnallasi on useampi kirppis, älä tuijota vain vuokrahintoja tai sitä mikä on sinua lähimpänä. Tärkeämpää on tutkia mitä tavaraa ja millaisia ihmisiä kirpparilla käy. Peli on menetty jo siinä vaiheessa, jos tyrkytät lasten potkareita nuorten kirpparille. Jos taas asiakaskunta on lähinnä äitejä pienten lapsien kanssa, kaupaksi menee varmasti paremmin lasten lelut ja kodin käyttötavarat kuin nuorten vaatteet - näin yleistettynä. Valitse siis myyntipaikka sen mukaan mitä tavaraa sinulla on myytävänä.

2. Varaa pöytä oikeaan aikaan. Varmista, että otat pöydän ajalle, jolloin ehdit hyvin koota etukäteen myytävät tavarat sekä viedä ne heti, kun niiden vieminen pöytään on sallittua - miksi hukata hyvää myyntiaikaa? Monet kirpparit myös antavat vaihtoehtoja pöydän valintaan. Valitse se mieluisin. Joku tahtoo siihen mistä asiakkaat lähtevät liikkeelle, toinen tilan keskelle, kolmas lähelle sovituskoppia. Jos mielessä on mieluinen sijainti, voit aivan hyvin pyytää sitä. Muista tutustua pöydän varattuasi aina kirpparin sääntöihin, kuten hintalappuihin ja tilitykseen. Käytännöt vaihtelevat.
3. Mitä kannattee myydä? Ihan kaikkea! Rohkeasti! Turhaan kuulee epäilyjä etteikö jokin muka kävisi kaupaksi. Kaikelle piensälälle, vanhoille meikeille, käytetyille papiljoteille ja virttyneille villasukille on oma yleisönsä. Ehdottomia ei-juttuja ovat elintarvikkeet, lääkkeet ja oikeasti rikkinäiset tai likaiset tuotteet. Yleensä pöydästä lähtee ensimmäisten joukosta lähteneet ne älyttömimmät jutut. Kuten aivan kamalat ilmaiseksi tyrkytetyt aurinkolasit isolla dna-logolla. Tai palapeli, josta puuttui paloja (tieto oli hintalapussa). Kirppareilla kiertävät niin keräilijöitä, polttari-/naamiaisasujen tarvitsevia ja käsityömateriaaleja etsiviä. Kun vain on sopiva hinta, ei se paljoa tarvitse.

Onko myynnissä paljon vaatteita? Tässä muutamia vinkkejä: Ryppyiset vaatteet kannattaa silittää. Jos vaatteissa on puutteita (esim. nappi puuttuu), se on ilmoitettava hintalapussa. Jos vaate on esimerkiksi kutistunut kokoa pienemmäksi, ilmoita se myös. Huomioi vuodenaika, neuleet tuskin käyvät kaupaksi helteellä jne. Käytä aikaa oikeanlaisten hengareiden laittamiseen niin saat vaatteet paremmin esiin. Yritä myös asetella vaatteet pöytään järkevästi niin etteivät pienet vaatteet huku massojen alle. Kokeile koordinointia, sekoita värit (musta vaate mustien keskeltä ei paljoa silmään erotu), niputa hameet peräkkäin, lajittele miesten vaatteet toiseen laitaan, lasten vaatteet toiseen laitaan jne..kokeile mikä sopii parhaiten pöytääsi.
4. Hinnoittele roinasi oikein. Mieti hinnoitteletko mieluummin kotona rauhassa vai teetkö sen kirpparilla pöytää täyttäessä. Muistele paljonko tuote maksoi alunperin. Miinusta siitä isolla prosentilla tuotteen ikä ja kunto. Tee myös taustatyötä. Millä hinnalla vastaavia myydään samaisella kirpparilla? Jos tuotetta x myydään muissa pöydissä viidellä eurolla, pistä sinä neljä euroa. Pyri hinnoittelemaan järjellä ja vältä tunne-arvon lisäämistä. Varmista kuitenkin, että hinta sellainen, joka ei jää myöhemmin harmittamaan. Alihinnoittelukaan ei aina ole hyväksi.

Pro-tip: vältä hintojen yhteyteen adjektiiveilla kuvailua. Ymmärtääkseni se ärsyttää muitakin kuin minua. "Retrohenkinen mekko" on ok, mutta voi luoja, jos hintalapussa lukee "ihana mekko". Ei ostajaa kiinnosta myyjän mielipiteet.

5. Kiinnitä hinnat oikein. Ole huolellinen, että jokaisessa tuotteessa on hintalappu ja jokaisessa hintalapussa on hinta. Kassa ei voi myydä, jos tuote on puutteellisesti myynnissä. Pidä huoli, että hinta myös pysyy tuotteessa. Käytä oikeita kiinnitysmateriaaleja tuotteille. Jos käytät teippiä, varmista ettei se revi tuotteen pintaa piloille. Jos käytät hintapyssyä tekstiileille, pistä hinnat saumakohtiin tai esimerkiksi vaatteen merkkilappuun. Aika usein olen jättänyt kivan trikoovaatteen ostamatta, jos myyjä on iskenyt hintapyssyllä rinnukseen. Sen tietää, että siitä jää ikävä reikä, joka leviää käytössä.
6. Täytä pöytä. Ei kannata latoa pöytää heti täyteen. Vie ensin parhaimmat jutut ja täydennä sen mukaan kuinka tavaraa liikkuu kassan kautta ulos. Kun viet tavaraa osissa, pysyt samalla kartalla paremmin mahdollisesta tuotosta ja siitä kannattaisiko joidenkin tuotteiden hintaa vaihtaa. Järjestele pöytää mahdollisimman usein. Jos pöytä on liian täynnä ja ihan sekaisin, aika moni ihminen kävelee pöydän ohi. Käytä myös hyväksesi sitä mahdollisuutta, jos kirppiksellä pystyy laittamaan esimerkiksi prosenttialeja tuotteillesi myynnin vikoille päiville.

7. Seuraa. Kaikille ei ole väliksi, mutta itse suosin tavaraseurantaa eli kirjanpitoa myynnissä olevista tavaroista. Myös moni kauppias/omistaja suosii seurantaa, jotta niiden avulla selviää hävikki. Joissakin seuranta pitää tehdä kivikautisen manuaalisti, useimmissa se käy viivakoodien kautta (tai juoksevilla numeroinneilla) ja joissakin on se luksus, joissa myytyjen tavaroiden kasvua voi seurata netin kautta reaaliaikaisesti - moderni kannustin, johon jää koukkuun!
Seuranta paljastaa, että aina on joku jonka mielestä on oikein varastaa kirpparilta. Pöydistäni on usein lähtenyt tavaraa karkuteille. Jännä juttu etten välttämättä muista mitä kaikkea olen myynyt, mutta muistan kyllä kaikki ne viedyt tavarat. Kuten leopardikuvioisen mekon, jonka myyntiä epäröin kovasti..ja sitten se vietiin, vaikka siinä oli maksettu varashälytin! Tai Solena Aaltosen nahkasaappaat, jotka katosivat pöydästä viimeisten myyntituntien aikana kuin tuhka tuuleen. Sama se itse saappaille, ei niillä ollut edes paljoa hintaa, mutta oliko ne pakko viedä? Tämä tapahtui vuosia sitten ja vieläkin harmittaa.

8. Kun myynti päättyy. Siivoa pöytäsi ajoissa. Etsi muihin pöytiin eksyneitä tuotteitasi. Käy etukäteen katsomassa paljonko tavaraa pitää tuoda pois ja varaa mukaasi määrän perusteella kasseja/laatikoita/missä ikinä roinat kannatkin. Jos aiot viedä esimerkiksi osan muualle kuin kotiin (kuten kierrätyskeskukseen), lajittele nämä tuotteet jo pöytää purkaessa. Muista napsia hinnat pois, koska se ei varmasti ole kivaa hommaa kierrärin lahjoituskassien purkajalle. Jos taas aiot myydä jäljelle jääneet seuraavaa kirppistä pitäessä, jätä hinnat paikoilleen. Ne helpottavat, kun hinnoittelet tuotteita uudelleen.
9. Ole tyytyväinen. Moni unohtaa, että kirpparimyynnissä on kaksi tavoitetta: a) rahallinen tuotto ja se minusta jopa tärkeämpi b) roinan saaminen ulos kodistasi. Katso myyntimäärää suhteessa hintoihin. Jos on paljon tavaraa, mutta kaikki lähtee pienellä hinnalla, ei niillä ole välttämättä edes realista saada isoa tuottoa. Silloin pitää iloita tyhjästä tilasta kaapissa, ei siitä saadusta rahasta.

10. Mitä tehdä jäljelle jääneille tavaroille? Vaihtoehdot ovat: tuo joko takaisin kotiin tai lahjoita kierrätykseen. Jos tuot takaisin kotiin, mieti myytkö ne myöhemmin uudelleen (mieti missä säilytät?) vai oliko joukossa sellaisia, jotka voisit lahjoittaa läheiselle tai kenties ottaa takaisin käyttöön esim. jossain muussa tarkoituksessa (käsityömateriaalit?).

Tuleeko muita hyväksi koettuja vinkkejä mieleen? Jaa toki kommenteissa niin muutkin hyötyvät niistä.

Jatko-osassa tulen käsittelemään vinkkejä kuinka pistää roinat rahaksi nettimyynnin kautta!

sunnuntai 25. tammikuuta 2015

Macrame osa 1.

Pilkahdus auringonpaistetta ja kaksi vanhaa(!) opusta saivat minut inspiroitumaan tänä viikonloppuna.

Kirjat: Virgiania I. Harvey: Macrame The Art of Creative Knotting (1967), (A Sunset Book:) Macramé Tehcniques and Projects (1977)
Makrame-tekniikka on pieninä töinä minulle tuttu ja joskus joitakin perussolmuja olen tehnytkin. Mutta nyt vasta todella tutustuin makramee-solmeiluun kunnolla. Siis katsokaa näitä töitä, ette voi olla inspiroitumatta:
Rannekoruja! Nämä pesee tekemäni lörpöt ystävyysrannekkeet mennen tullen. Nämä ovat niin upeita!
Puhumattakaan helmillä koristelluista makrame-kaulakoruista! Olen sanaton, minäkin haluun osata tehdä tommosia.
Ei olisi tullut pieneen mieleen laisinkaan, että makrameella voisi tehdä myös a) vaasimaisen korin tai b) purkille suojan.
Eikä siinä vielä kaikki. Nämä laukut. Voi huokaus, kyllä mulle tuollainen solmulaukku kelpaisi mieluusti. 
Kuvat: 1 / 2 / 3 / 4 / 5 / 6 / 7 / 8
Päädyin siihen, että munkin on saatava tehdä makrameella joku yks hieno juttu. Ja se voisi olla seinälle isohko työ. Ois kirjat, ois solmut, ois inspiraatiota.. mutta ei tarvittavia materiaaleja vielä. Onko siellä joku isompaa solmutyötä tehnyt? Vinkkejä? Millaista ja kuinka paksua lankaa (naru, nyöri, mikä?) suosittelisit? En osaa yhtään arvioida paljonko ja mitä "köyttä" sitä lähtisi hankkimaan työtä varten. Kollaasin turkoosi työ on tehty trikookuteella..sehän voisi olla myös yksi vaihtoehto materiaalille vai mitä?

perjantai 23. tammikuuta 2015

Tee-se-itse-Kaleidot.

Monet varmasti tuntevat Clara Von Zweigbergkin suunnittelemat Hayn Kaleido-tarjottimet. Törmäsin niiden tee-se-itse-versioon! Mahtavaa, pakkohan sitä on kokeilla! Tutoriaali: Ohohblog: Hexagonal Tray.
Eka kokeilu meni vähän kiville. Näytän sen silti. Siinä meni useampi asia pieleen. Käytin liian paksua pahvia. Valitsin liian kankeaa paperia. Laitoin liian paljon ja liian kosteaa liimaa. Enkä mitannut tarkkaan paloja. Vinkkura ja ryppyinen. Hö.
Toinen yritys virheistä viisastuneena. Nyt jo tuli lopputulokseksi vähän skarpimpi tapaus! Jes!
Ensimmäiseen käytin jämyä askartelupaperia, nyt lahjapaperia (samaa millä päällystin nämä laatikot). Keskustakappaleen päällystin taas askartelupaperilla. Sen voi myöhemmin vaihtaa raidalliseen, tai johonkin muuhun.
Sitten ei into ottanut loppuakseen, tein vielä kolmannen kuusikulmaisen tarjottimen! Tai alustan. Ei se ihan Kaleidon tavalla kantavana tarjottimena mene (koska materiaaliana on kuitenkin vain pahvi). Isomman "tarjottimen" päällystin raidallistakin paperia ohuemmalla lahjapaperilla (nurjalla puolella, oikea päälipuoli oli kukkasia täynnä). En tiedä oliko se pakkanen vai mikä, mutta se paperi sähköistyi ihan hurjana! Siitä aiheutu ryppyjä, mutta onneksi ne jäivät laitojen sisäpuolelle piilommas.
Isosta peilimäisestä tuli suosikkini. Se heijastaa ihanasti valoa. Sopii hyvin, kun pimeimmän talven jälkeen janoaa jo valoa!
En raskinut heittää (vielä) pois ensimmäistä yritystä, vaan laitoin sen eteiseen. Pahvista kyhämäni kenkähylly (kenkähyllyn postaus täällä) tarvitsikin jonkun kipposen, jota vasten avaimet eivät kilise ja helise.

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Kuusipuu-paneeliverhot.

Eilisten kangasostojen lisäksi ostin myös erikseen uutta verhokangasta. Edelliset kokovalkoiset luirukkeet ehtivätkin olla käytössä liian kauan. Alkoi tympimään niiden tylsyys ja päätin, että tilalle on saatava vähän särmää.
Pitkään etsin "sitä oikeaa kangasta". Kävin parikin kertaa kankaita katselemassa ja tuskailin sitä, että miksi kankaan valitseminen on niin vaikeaa. Niin monta kivaa, mutta myös niin monta liian kallista, liian suurikuvioista, liian pienikuvioista, liian värikästä, liian valjua.. Lopulta valitsin yllättäen Annon Kuusipuun. Se oli sopivasti alessakin (vitskalla metri!), joten valinta helpottui kummasti - ei harmita osto, jos valinta osoittautuu myöhemmin vääräksi.
Ompelin verhot heti kotiin päästyäni. Oli nopeasti valmista, suoralla ompeleella suitsait ylä- ja alakäänteet sekä sivujen huolittelu (ostin kangasta vain yhden mitan, koska puolitin kankaan keskeltä kahdeksi paneeliverhoksi).
Ja heti on särmikkäämät verhot ikkunassa. Vähän pelkäsin etukäteen mustavalkoisuutta, mutta yllättävän raikkaat ovat ja valokin pääsee mukavasti kankaan läpi. Oli hyvä valinta, kannatti miettiä ja etsiä kangasta useamman kerran. Ei ole ennen minulla ollutkaan näin kuvioitua verhokangasta missään kodissa! Olen myyty. Taidan haluta tuosta kankaasta myös tyynyn..

tiistai 20. tammikuuta 2015

Kangasmatto ompelukoneella.

Tein maton! Ja kerrankin voin todeta tyytyväisenä, että käytinpäs ainakin muuta kuin virkkaamista maton tekniikkana.
Maton upea mallikuva ja tutoriaali löytyy täältä: A Beautiful Mess: Rope Rug.
Matto on silti tehty pääosin kuteesta ja kangaspalasista jatkuvaksi spiraaliksi ommellen (ks. yllämainittu ohje). Yritin ensin käyttää mattoon kaikki rumat, huonokuntoiset tai muuten vain ällöt nyörit ja sen sellaiset, mutta niiden paksuus vaihteli ja pätkien yhdistäminen toisiinsa kävi työlääksi, joten puoli mattoa tuli tehtyä vähän joustamattoman trikookuteen avulla. Se oli helpompaa ommellakin kuin paksummat nyörit ja narut. Tuli samalla käytettyä pois se rumanruskea kude.
Alkuun kävi kuitenkin pari mokaa. Tuli muodostettua parit mukavat kraaterit matkan varrelle. Ajattelin, että nyt feilattiin ja pahasti. En tajunnut, että ei kannata käyttää "päällystyksessä" joustavia kankaita, koska ne vetävät työn kurttuun. Tämän huomattuani, matto lähti jälleen kaartumaan, koska en tajunnut ottaa kasvavalle matolle lisätasoa koneen viereen tarpeeksi ajoissa. Jos teette joskus samanlaista mattoa niin olkaa te minua viisaampia.

(Onpas muuten hauskaa kuinka mustissakin kankaissa on niin erilaisia sävyjä. Kaikkien käyttämieni riepujen ja riekaleiden piti olla ihan mustia.. mutta voisi luulla, että matossa on myös ruskia, sinisiä ja jopa violetteja raitoja!)
Mokista huolimatta jatkoin työtä. Olin kuitenkin jo niin pitkällä, etten halunnut luovuttaa. Ja vaikka alkuun matto näytti tällaiselta kärsineeltä reppanalta, ovat kraaterit onneksi nyt jo vähän ajan käytön jälkeen tasaantuneet (vrt. eka kuva).
Ja koska sain käytettyä ison, ison kasan pois kankaita, sain hyvän luvan täydentää kangaskaappia? Tämä pettävä logiikka mursi lupaukseni siitä, etten turhaan hamstraa kankaita.. mutta Eurokangas. Tunge kassiin kankaita kympillä. Ja minähän tungin. Löytöjä. Ihanuuksia. Ja on taas uusia kankaita käytettäväksi!
Onneksi sentään yritin miettiä mitä kassiini valikoin, ettei (taas) kävisi niin, että osa kankaista jäisi vuosiksi käyttämättä. Se ei ole oikein, kun edellisetkin ovat (vielä) kaapin tukkeena. Esimerkiksi ostoslistalla olisi muutenkin ollut punaista kangasta ja printtitrikoota, joten ne ainakin sain nyt hyvin edullisesti. Ja neutraaleille puuvillasekotteillekin on mielessä selkeä tarve.